muotoilutuotteita, shampoita ja hoitoaineita

Olipas työntäyteinen viikko. Ajankäytöllisesti olen tehnyt varmasti juuri niinkuin kaikki muutkin aloittelevat opettajat eli olen suunnitellut viikon tunteja ja tehnyt powerpointteja käytännössä yötä päivää ja pävin ja öin.
Tämähän tarkoittaa sitä, että yöllä en ole nukkunut oikeaa unta vaan olen saanut oikeita ideoita miten pidän tuntini ja mitä pitää lisätä oppimateriaaliin.

Vaikeinta minulle ajatuksen on tunnin aloitus, se mistä lähden liikenteeseen ja miten etenen. Luotan siihen, että opin tätä koko ajan ja tämä viikko jossa nyt sain 4 aamua tehdä opetusta oli kahtena aamuna peräkkäin saman aiheen opetusta.

Ekana päivänä oli se ope seuraamassa ja jännitti, josta puhuin aimmein. Toisena päivänä pidin saman tunnin uudelleen ja se oli tietysti jalostunut jo pitämäni pohjalta. Olin itse kehittynyt ja kokemukseni aiemmalta tunnilta osasin jalostaa sen toiminnaliseltakin osalta sujuvammaksi. Seuraavat kaksi toisesta aiheesta olevat tuntini menivät juuri samalla kaavalla; Ensimmäinen tunti rakentui sekavasti ja pitkästyttävästi ja toisena päivänä olin saanut jäsenettyä aiheen päässäni jo paremmin haltuun ja opetus sujui luonnekkaammin.

Hurjan mahtava kokemuksellinen viikko ja sen tuntee silmäpusseista myös. Sen verran on tullut yöllä heräiltyä ja mietittyä miten tunnin aloitan ja mitä esitän, mistä puhun, keksisinkö jotain toiminnallista tai yllättävää? Saanko pidettyä opiskelijoiden mielenkiinnon? osaanko puuttua epäkohtiin?
Mutta tiedän että tähän tulee tottumaan ja kehittyy oppimaan tapoja kyseenalasiamaan ja kysymään ja ohjaamaan oppilaita oppimaan eikä yritää opettaa omaa osaamista.

Tämän viikon jälkeen kysyin suoraa palautetta pitämistäni tunneista ja opiskelijat olivat sitä mieltä, että olen opettanut hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi asioita ja he kokivat, että ovat oppineet hurjasti asioita. Oppimateriaalia he toivoivat sähköisen sijaan paperiversiona, vaikka eivät tienneet pysyisivätkö paperiset materiaalit tallessa (naurahdus). Yllätyin että y-.sukupolven älypuhelin nuoret halusivat materiaali paperiversiona. Ehkä sähköisen materiaalin paljous on hallitsematon kaaos, joten paperi tuntuu konkreettisemmalta.

Myös opettaja sai uutta tietoa ja hyviä käytännön vinkkejä mistä löytää tietoa sähköisesti meidän alalta kun on aiemmin nojautunut vain painettuun materiaaliin. Hyöstyä siis molemmin puolin. Minä sain suurta hyötyä kun Hän opasti minulle tapoja aloittaa tuntia, että pitää kertoa tavoitteet aiheen alussa ja kertauksen merkitysken tunnin lopussa. Asiaa ei ollut helppo kiteyttää extemporee, mutta kyllä se siitä sujui kun vaan aloitti.

En jäätynyt kertaakaan vaikka olin niin alustavasti pelännyt.  Tää on niin mahtavaa. Jälleen jäin tuntieni jälkeen opettajan avuksi ohjaamaan ja tarkistamaan ykkösten leikkauksia. Ihan mahtavan kivaa ja opettavaista. Nyt hyvällä mielellä viikonloppuun ja yllätävä työkeikka huomiselle pitää aktiivisena.

ohjausta wisiolla

Kohta se on walmis, nimittäin uudet upeat tilat lemminkäisenkadulla, jossa alan ohjaamaan parturi-kampaaja opisekelijaa. Olen sisällyttänyt ohjaustunteja opintoihini ja saan aivan toisenlaista kokemusta kuin ammattiaopetuksesta. Ohajsu on haastavaa, kun pitää opettaa yksi tapa opiseklijalle ja saada hänet itse oppimaan kymmenen muuta tapaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa, mutta jostain pitäisi lähteä. Ihania haasteita ja toivonkin että asiakkaita virtaa uusiin upeihin tiloihin.

Avajaiset ovat piakkoin WISIOSSA, jännää. Tervetuloa kaikki vaan ja puhelinnumeroita jaetaan piakkoin.

7.11-2016 Turun ammatti-instituutti

Hip hei hurraa,

vaikken niin innoissani ollutkaan, että minun opettaja Haaga-Heliasta tuli pitämääni tuntia seuraamaan niin nyt se on ohi. fiiuh.

Pidin kolmannen oppituntini evö ja aiheena oli tällä kertaa muotoilutuotteet. Paasasin 90 minuuttia ja kertasin pääpointteja tapani mukaan ja koitin esittää asiat ymmärretävästi. Olin tehnyt powerpointin taas luennon tueksi vaikken sitä esityksessä tarvinutkaan. Olin tehnyt sen isteäni ajatellen jos jäädyn tai saan kesken tunnin jonkun"unohdin kaiken mitä pitipuhumani kohtauksen". Kolmen tunnin sessio koostui siis 90 mittaisesta paasauksestani, jossa epätoivoisesti yritin kysyä ja aktivoida oppilaita interaktivisuuteen ja keskusteluun, mutta tuloksetta. viimeinen 60 minuuttia laitoin heidät töihin ja kokeilemaan tuotteita. Mielestäni se epäonnistui, koska he eivät olleet varustautuneet välineillä eikä olleet oikein superinnoissaan tuotteita kokeilemassa. hmph. Ohjeistuksessa ja tehtävän annossani on liikaa liikkuvia osia. Täytyy opetella yksinkertaistamaan vielä enemmän tai keksiä jotain, joka aktivoi nuoria enemmän. Olisin voinut vaikka seisottaa heitä ringissä ja he olisivat voineet kokeilla ringissä etummaisen hiuksia ja vaihtaa paikkaa ja seuraavaan hiukseen, jne. sen keksin nyt ja otan käyttöön seuraavalla tunnilla. Ekan 90 minuutin paasaussession päätteeksi oli pikku kahootti ja pidin sen ryhmäkahoottina tällä kertaa. Jälleen kerran kahoot osoittautui kivaksi oppilaiden mielestä. Tätä täytyy alkaa hyödyntämään enemmän ja esim,. laittaa oppilaat tekemään kahoot kisa toisilleen, jolloin he joutuvat keksimään kysymyksiä ja vastauskia aiheeseen liittyen ja näin ollen joutuisivat lukemaan kysyttävästä alueesta

Outi, opettjani opekorkeasta seurasi takana ja kirjoitti musitiinpanoja ja kyllä mulla vähän jännitti se. Sain kuitenkin palautetta, että pysyin hyvin loogisessa järjestyksessä ja asia oli kiinnostavaa, mutta esitys aivan liian pitkä. Samoin hän ihmetteli powerpointtiani, joka oli aivan liian täynnä asiaa että miksei siellä ole vain highlightit. (no itseasiaas siksi, kun oppilaat haluavat powerpointit onenoteen niin highlightit ei toimi heille) tosin, en tiedä toimiiko pitemmätkään sarjat kun eivät olleet yhtä lukuunottamatta lukeneet läksyään joka oli tarkoitus lukea ennen tunnille tuloa.
Sain Outilta erinomaisa ideoita herätellä oppilaita ja sai minut ajattelemaan pedagokisesti pitämääni tuntia, jotta pääsisin luentomaisesta opetustyylistä siihen, että oppilaat innostuisivat oppimaan eikä niin että minä paasaan edessä ja 3/4 osaa asioista menee yli hilseen. Tiesin tämän jo etukäteen, mutta turvauduin taas tuttuun tapaani ja hahmottelen opetusmetodeita toteen. Unohdin tunnin alussa kertoa tunnin tavoitteen oppilaille, joka olisi hyvä aina selventää, jotta he ymmärtäisivät miksi tällaista opiskellaan. Sanoin kyllä sen, mutta en tarpeeski selkeästi painottaen. Olen havainnut että toistaminen kannattaa ja äänenpainonvaihtelut, joilla saa muistijälkiä opilaiden aivoihin. Nyt vaan rohkeutta siihen todelliseen aktivointiin ja tutustumista menetelmiin, joita voisin alkaa käyttämään. Parturi-kampaaja oppilaat ovat hyvin kärsivällisiä ja kuuntelevaisia ja ihmettelen miten he jaksoivat niin kauan minua kuunnella. Sain kyllä muutamalta oppilaalta ihan suoraa palautetta ja kiitosta, että kai he vähän musta tykkäävät.

Tänään oli siis kolmas pitämäni tunti evö, että siihen nähden olen itsekin tyytyväinen ja aina voi ja pitää parantaa. Pa-ka opiskelijoiden oikea ope Anna-Kaisa antoi myös hirmu hyvää palautetta minulle ja on tosi kärsivällisesti jaksanut neuvoa ja ohjata ja antaa vinkkejä opetukseen. Olen hyvin kiitollinen, että hän on panostanut aikaansa siihen vaikkei tarvitsisi. Vastavuoroisesti autan häntä opintojen seassa jäämällä avuksi ja tekemällä mitä pyydetään. Kyllä on ilo oppia uutta ja saada ammattilaisten suoraa palautetta. Jään tämänpäiväistä hautomaan ja saman setin vedän toiselle rymälle keskiviikkona. Jännittävää ja kivaa.

Marraskuun pimeys

4.11.2016

Kyllä iski pimeys kuin seinä vastan kellojen siirtämisen jälkeen. Varsinkin illat pimeni ihan silmissä. pittääpä itekki nyt ase heijastin ripustaa laukkuun ja takkiin eikä vain lapsosille huutaa kyseisestä asiasta.
OPETUKSESTA:
Toinen anatomiantunti meni paremmin kuin ensimmäinen ja saatiin hyvää keskustelua myös aikaiseksi. Aikataulussa pysyin vallan mainiosti, mutta yllätyin, että koko 3 tuntia meni mikä oli maksimi varattu aika. Se sisälsi toki sen noin puolen tunnin tauon. Aihe oli selkeästi kiinnostava ja oppilaat osasivat hyvin soveltaa jo opittuihin tietoihin uutta teoriaa. muutin vähän kahoot-kyselyn vastausaikaa ja se toimi paremmin. Osa olisi halunnut lisää kivoja kahoot testejä ja pelejä ja saamansa kyllä pitää.

Aloin valmistella jo seuraavia tunteja ja hikisten öiden jälkeen sain mahtavan neuvon yrityspuolen opettajalta, että mun täytyy yrittää esittää kysymyksiä oppilaille ja laittaa ne oppimaan asia eikä opettaa sitä asiaa perinteisesti mikä ikinä aisa onkin. Mikä ahaa elämys ja tästähän on toitotettu jo pikän aikaa, että opettaja on ohjaaja, joka valmistaa ja mahdollistaa oppimisympäristön sellaiseksi, että oppiminen tapahtuu eikä opittava tieto tule valmiina referoituna pakettina valmiina.

Niin totta, ja taas siis opin uutta. Täytyy miettiä kysymyksiä ja valita työkalu/menetelmä millä ensi viikon tunnit saan pidettyä. Ensi viikolla olen neljänä aamuna opetamassa ja aika on tosiaan rajallinen valmistelun osalta. Minun opettaja tulee seuraaman yhtenä päivänä tuntejani ja sekin jännittää. Terkkuja vaan opelle, mutta sehän on pelkästään kiva kun jännittää, tietää elävänsä ja tekee parhaansa, että onnistuisi. Toivon, että saan lisää ensiviikon jälkeen kehittämisenkohteita työhöni ja uusia työkaluja ohjaamiseen. Tähän hommaan ihan hurahtaa positiivisesti.

Pimeys on tosiaan iskenyt ja iltaisin väsyttää aikaisemmin ja aamuisin unta riittäis ja riittäis vain, ihan kuin itsekin olisi siirtynyt teini-ikään uudelleen.

Hyvää pyhäinpäivää ja pääsen perheeni kanssa perinteisiin halloween-bileisiin viikonloppuna humputtelelmaan. mahtavaa.

 Tässä nuorimman tyttäreni valmistautumista halloween-diskoon ja samalla teemalla vietetään pyhäinpäivääkin

harley Quinn tyyliin oli toive ja toive toteutettiin ihan meikeillä mitä kotoo löytyi. poskeen sydän ja tekstiä kajaalilla, ei nyt näy kuvassa.

Eka kerta , awwww

31.10.2016

Eka kerta on aina eka kerta ja tällä kertaa kyse on oppitunnin pitämisestä. Aiheena minulle annettiin pidettäväksi anatomiantunnit ja iho sekä hiukset parturi-kampaajille, jotka ovat 1. vuoden opiskelijoita.

Voi että kyllä jännitti ja stressas niinku eka kerta kaikessa yleensä aina. Vaikka kuinka yritin, että "eipä tässä mitään" niin kyllä tuli monena yönä uniin painajaisia siitä, että muistiinpanot on unohtunut ja tietokoneet ei luokassa aukea.

Olin valmistellut aihealueen pidettäväksi annettuun aikaan joka oli maksimissaan 3 tuntia sisältäen yhden noin 20-30 minuutin tauon.Tein powerpointin puheeni tueksi, sekä ryhmätehtävän varalle, jos aika kiirisi liian nopeaa tahtia. Valmistelin myös kahoot-sovelluksella hauskan tietovisan. Tein ensin socrativella, mutta en kerta kaikkiaan osannut käynnistää siinä soveluksessa peliä ja jouduin tekemään uudelleen koko homman kahootille. Kahoot onnistui hyvin ja oli hyvin selkeä käyttää. Ja minun omat lapset testasi pelin ja osasivat auttaa siinä miten kahoot peli käynnistetään. Socrativessa oli ohjelmistona parempaa kysymysten monipuolisuus, koska siinä pystyi valitsemaan vaihtelevasti joko monivalintakysymyksen, totta vai tarua kysymyksen tai sellaisen, jossa visailuun osallistujat voivat itse vastata lyhyesti omaa tekstiä annettuun kysymykseen. Kahootissa oli minun tietääkseni vain vaihtoehtona monivalinta, johonvoi laittaa 4 vaihtoehtovastausta.

Tuntirykelmän jälkeen huomasin, että tekemäni powerpint oli aivan riittämätön tiedoiltaan ja kohdeyleisö, eli 16-vuotiaat opiskelijat eivät ole kykeneväisiä tekemään muistiinpanoja samalla kun kuuntelevat ( tai kun kuuntelevat, mutta ei kuitenkaan kuuntele tai ei vaan ehdi kirjoittaa eikä osaa). Havaitsin, että nuorille pitää antaa selkeät ohjeet; tee näin! ja siihen ei nyt ollut aikaa. Nuoret on ja hormoonit hyrrää, ei jaksa keskittyy tai vastaanottaa. Olin yrittänyt tehdä aiheesta selvätajuisen ja annoin paljon kaäytännön esimerkkejä, mutta havaitsin, että se ei siltikään ollut kaikilta osin tarpeeksi yksinkertainen ja selvä, koska heillä ei ole kokemusta mistään käytännöstä parturi-kampaajan työssä.

Ohjaava opettaja osasi hyvin neuvoa minulle miten oppilaita tulee kohdella, mitkä ovat säännöt ja miten toimitaan muistiipanojen kanssa. Hän osallistui myös aktivoimaan nuoria tunnilla, koska tunsi niin hyvin heidän tapansa miten he oppivat ja ymmärtävät asioita.  Opettajalla on pitkä kokemus nuorten kanssa opettamisesta ja siitä miten he kasvatetaan kolmessa vuodessa yrittäjähenkisiksi ammattilaisiksi. Huolena on ainoastaan se, että kun opetustunteja on kokoajan vähennetty, että miten ammattiin ehditään kunnolla opettaa.

Pitämälläni tunneilla meillä ei olisi ollut aikaa kirjoittaa muistiinpanoja powerpoint esitykseeni, jonka olin printannut oppilaille ennen tuntia. Kirjoittaminen on oppilailla hidasta, joten sovimme, että jaan oppilaille onenoteen tarvittavan materiaalin ja he voivat sieltä itse lukea aiheen läpi ja opetella määrätyt tärkeät asiat vähän samaan tyyliin kuin ala-asteella kertotaulun. Niin, että asia tulee selkärangasta. Ymmärrän kyllä, että on hankala hahmottaa anatomiaa ja asiakasnäkökulmaa iho ja hiukset osiossa kun ei ole vielä edes aloitettu asiakaspalvelua. Anatomian, iho ja hiukset tunti pitäisi olla uudelleen vielä kertaavana ja opettavana tuntina viimeisellä luokalla, jolloin on muodostunut käsitys asiakaspalvleusta, hiuspohjan ja hiusten erilaisuuksista.

käytin opetustunnin tekoon työkaluina powerpointin rakennusta, ryhmätehtävänlaatimisen, kahoot-pelin rakentamisen sekä pidin tunninkeskivaiheilla verenkiertoa virkistävän jumpan.

Miten niinku omasta mielestä meni ekakerta? noooooh, kaiken jännityksen ja painajaisten jälkeen huomasin, että pystyin ihan luontevasti luokan edessä esiintymään ja opettajan ohjeet käytännön toimista ja havainnollistavista esimerkeistä opetuksen aikana olivat erittäin hyvä tuki minulle. En ollut tyytyväinen omaan powerpointtiin, mutta opin seuraavaa kertaa ajatellen tunnin hahmotuksen ja tavoitteen asettamisen sekä siihen pääsemisen suunnittelun tärkeyden. Havaitsin myös, että kohtelin nuoria kuin aikuisia enkä ymmärtänyt, että heitä pitää ojentaa, kasvattaa ja muistuttaa samoista asioista useaan kertaan. Muutamia pelisääntöjä en tiennyt kuten takki päällä ei saa olla luokassa, interaktiivisessa tilassa ei saa olla selin minuun päin tai tunnilla pölöttäminen kesken esityksen olisi heti hyvä keskeyttää. No kaikkea oppii kun pääsee kokeilemaan ja se tämän ammatin ahuskuus ja haastavus on.

Pidän saman tunnin huomenna uudelleen toiselle ykkösluokalle ja kysyn sen jälkeen molemmilta luokilta mielipidettä asioiden vaikeudesta pitämässäni tunneissa sekä heidän mileipidettä opetuksestani.Palaan siis pian tähän aiheeseen.

Huomasin kuitenkin ilokseni, että oli todella mukavaa. Jäin loppupäiväksi ohjaamaan hiustenleikkuuta opettajan kanssa ja pääsin tarkistamaan töitä sekä ohjaamaan nuoria.

Suomen Kristillinen yhteiskoulu, Piikkiö

26.10.2016

Aivan ensimmäiseksi aamulla saimme tutustua Haaga-Helian opettaja vaihdossa olevaan Ohiolaiseen Susan Olsoniin, joka kertoi kattavasti meille amerikan opiskelu mahdollisuuksia, opintopolkuja ja koulutuksen portaikkoja. Mahtava nainen ja oli kunnia saada tavata hänet. Koulupoluissa mantereen tuolla puolen on paljon hyvää ja paljon myös sellaista, jota voisi kehittää. Vaikutti kuitenkin hyvältä tosin oma tietämykseni rajoittui beverly hills 90210-sarjaan 90-luvulta, joten oli ajantasainen päivitys opiskelumahdollisuuksista paikallaan.

Piikkiössä oli aivan uskomaton paikka toivonlinnan tiellä, jossa on Suomen ensimmäinen ja vanhin Kristillinen yhteiskoulu. Meri siintää luokan ikkunoista ja pihapiiri on valtava. Koulu on sisäoppilaitos ja vallitseva henki vaikutti olevan todella positiivinen ja reilu. Alakoulu, yläkoulu ja lukio on valittavana tässä oppilaitoksessa ja oppilaitos on kristillisenkasvatuksen ohella täysin päihteetön ja savuton. Oppilaat tulevat ympäri suomea kouluun ja käyvät valintahaastattelussa ennen pääsyä kouluun. Koska paikka on aika syrjässä on koulu järjestänyt hyvin vapaa-ajan vietto mahdolisuuksia tiloihinsa. On fresbeegolfrata, uimapaikka, uima-allas, punttisali, valtavan ihana pihapiiri, musiikkitoimintaa ja pallopelejä, joista lentopallo tuntui olevan suosituin. Koulun toiminta on hyvin kansainvälistä ja muisden maiden kristillisiä kouluja tulee vierailulle ja leireille. Vaikutti hirveän mielenkiintoiselta konseptilta.

Sain tutustuayhteiskoululla 7. luokan äidinkielen tunnille, jossa oppilaat olivat valmistelleet kirjaesityksen lukemastaan kirjasta. Hienoa työtä, erilaisia esityksiä ja miellyttävää ohjausta opettajalta. Pienet 7-luokkalaiset olivat suhtkoht rauhallisia muutamaa levotonta sielua lukuunottamatta. Opettaja sai heidät kuitenkin rauhallisen määrävällä tyylillään aisoihin. Positiivista oli, että tunti aloitettiin pienellä verryttely jumpalla ja oppilaat olivat ihan innoissaan siitä. jumppa aloitus oli mitä ilmeisimmin opettajan tapa ja siitä silminnähden pidettiin. Luokkakin oli innovatiivinen. tavallisia pulpetteja oli etuosassa ns. ryhmämuodostelmassa, keskiosa oli ns. baari, jossa oli korkeammat pöydät joiden takana seisotaan. Niin, seisotaan ja oppilaat vaihtavat paikkoja kesken tunnin jotta kaikki "pääsee" seisomaan. Oppilaat kuulema itse kokevat, että joutuvat seisomaan. Takaosa luokasta oli oleilutilaa tyynyillä ja pehmeällä matolla varustettuna, jossa voi makoillen lukea vaikka kirjaa. Olin vaikuttunut, mahtavaa.

Arviointi

25.-10.2016

Ihana kamala arviointi. Kaikilla meillä on siitä kokemusta jo lapsesta saakka. Ensin kehutan ja torutaan ennen kouluikää. Kouluaikana saatiin ensin rasteja osaa, tarvii harjoitusta jne. kunnes kolmannella luokalla saatiin ekat numerotoikkarit ja keskiarvo. Joo, oli vähän erilaista 80-luvulla koulumaaima kuin nyt muutenkin. Vai oliko?

Arviointia on määritelty, kritisoitu, muutettu ja muutetaan jatkuvasti ettei nyt vaan kenellekkän tulisi paha mieli niin ollaan jo käytänössä, jossa ei anneta numeroita laisinkaan. Taustalla on kuitenkin ajattelu siitä, että opiskelijan valmiudet olisivat sellaiset, ettähän selviää jatko-opinnoista tai työllistyy työelämässä.  Mitä niillä numeroilla on siinä enää edes väliä? Niin juuri, eniten on väliä sillä, että oppii oppimaan, kehittyy, saa kokemusta ja oppii lisää ja oppii oppimaan lisää. Oppiminen onkin kaiken keskiössä ja itsetuntemus, jotta osaa oppia uusia tapoja jotta voi oppia uusia tapoja ja ottaa niitä käytäntöön. Näin syvällisiä keskutelimme juontaen arviointikeskustelua aina 50-luvulta saakka gaussinkäyrä traumoihin, jossa kympin oppilas ei saanut kymppiä vaan kasin. Aina se kasi.

Arviointi on haastavaa ja ollaankin oltettu käyttöön osana arviointia itsearviointi ja vertaisarviointi. Minun lapsilla on ollut alakoulusta asti kokeessa hymynaama rivistö "kuinka niinku omasta mielestä meni hei" hyvin osaa tämän päivän nuoret hyvällä itsetunnolla vastata hymynaamoin oman onnistumisensa. Olen nähnyt myös lisäkysymyksiä itsearvioinnissa, että "kuinka paljon teit töitä kokeen eteen+", hienoa! Suora kysymys, johon voi vastata rehellisesti oman mielipiteensä työskentelystä ja lukemisesta esim. kokeeseen. Aina ei ole ollut helppoa arvioida omaa onnistumistaan,koska arvioinnin kriteerit eivät ole ollut selvillä. Tieto lisää tuskaa ja näin tapahtuu yleensä yläkouluun siirryttäessä ja siitä eteenpäin. Ammatillisella puolella arvioinnin kriteerit on määritelty mitä täytyy osata ja sieltä voi jokainen tarkistaa mitä täytyy osata ja arvioida sitäkautta onko omasta mielestä asiat hallussa.

Ihana kamala arviointi joka tapuksessa ja kaikissa tapauksissa ja aina on silti äärettömän hankalaa. Mutta sitä opiskellaan ja opitaan jatkuvasti lisää, luodaan mittareita ja tapoja saada arviointi toimivaksi. Mielestäni yhtä vaikeaa on arvioida suullisesti kuin numeroilla, koska molemmilla tavoilla osaaminen määritellään johonkin muotoon mistä näkee kehittymisen , onnistumisen ja kehitettävät kohteet.

Arvioinnin rastitehtävässä pohdin lisää tätä asiaa ja palaan kun olen hautonut ja pyöritellyt arviointia sekä saanut opiskelijakavereilta palautetta arviointitehtäviin. Osa on niin kokeneita opettajia, että saa todella mahtavia vinkkejä ja näkökulmia omaan ajatteluun.

kolme erilaista opetusseurantaa

23.9.2016
Turun ammatti-instituutilla opiskelija kollega piti tuntia aika nuorille tuleville liikuntaneuvojille ja minua kiinnosti lähteä seuraamaan hänen tuntiaan, koska hän fysioterapeuttina opetti lihaksia ja niiden funktioita. Jalkojenhoidon ammattilaisena tiedän pinnalliset lihakset ja niiden funktiot ja kertaus ei ole pahitteeksi. Tuntia oli mielenkiintoista seurata ja opiskelijat olivat tyypilliseen tapaan hieman myöhässä tunnilta ja vähän heikosti valmistautuneet tehtäviinsä. Tiedonhaku ja ryhmätyöt sujuivat hyvin mallikkaasti, joten varmasti opittua tuli. Kiitos Saijalle kun pääsin seuraamaan, oli ilo katsella hänen tuntiaan. Ohjaava sekä katalyyttinen opetustyyli oli hyvin sujuvaa ja opetusmenetelmänä hän käytti opiskelijoille mieluisaa testiä, jossa sai käyttää omaa älypuhelinta tai tietokonetta.

3.10 ja 5.-6.10.2016
Kärsämäen AKK:lla pääsin seuraamaan jalkojenhoidon ammattitutkintoa suorittavien klinikkatyöskentelyä, näyttötutkinnon ensimmäisen osan suorittamista sekä tutkinnon suorittamisen palautekeskustelua. Opiskelijat ovat aikuisia ja ilmapiiri on koululla rento ja avoin. Opiskelijat kysyivät rohkeasti ohjaavalta opettajalta kun eivät tienneet jotain tai kohtasivat haasteen, jota ei aiemmin ollut heillä osunut kohdalle. Opettajan ote oli katalyyttinen ja tietyissä tilanteissa määräävä, koska vaihtoehtoa tekotavalle ei ollut. Opiskelijat toimivat klinikkatyöskentelyssä samoin kuin näytönvastaanotossa, vaikka jännittyneisyyttä oli havaittavissa. Palautekeskustelutilaisuus oli rento ja tässä vaiheessa ei takerruttu mihinkään epäolennaiseen ellei kirjallisessa työssä tai itsearvioinnissa olisi havaittu jotain selkeitä puutteita. Opiskelijat vaikuttivat olevan hyvin tyytyväisiä saamaansa opetukseen ja käytännönharjoittelu on opettanut heille kokoajan enemmän. Kaikki opiskelijat kokivat, että myös näyttöpäivät olivat opettaneet heille uusia asioita hurjasti ja he kokivat oppineensa kahden päivän aikana todella paljon. Opiskelijat olivat valmistautuneet hyvin tilaisuuteen ja opetelleet esim luut ja lihakset ja niiden funktiot hyvin.

10.10.2016
Turun ammatti-insituutille kauneudenhoitopuolelle olin käynyt heti alkusyksystä tutustumassa ja minua haastateltiin sitä varten, että ottaisiko joku opettaja minut seurakseen. Peruskoulupohjaisella parturi-kampaajalinjalla oleva opettaja kiinnostui minusta, että saisi vähän helpotusta työsarkaansa. Opettaja innostui niin, että laittoi opetustunteja minulle kalenteriin odotettua aiemmin. Olin itse suunnitellut seuravani tämän syksyn opetusta, koska opetuskokemusta ei vielä ole kertynyt ja aloittavani tuntien pitämisen vasta keväällä. Haasteen otin kuitenkin välittömästi vastaan ja olen tottunut heittäytymään mukavuusalueen ulkopuolelle. Menin seuraamaan opettajan pitämää tuntia 1. luokan opiskelijoille kun he harjoittelivat hiustenleikkuuta. Tiedossa oli, että opettaja joutuu lähtemään palaveriin ja sain luvan jäädä seuraamaan tuntia opettajan roolissa ja ohjata oppilaita juuri oppimansa leikkauksen perusteissa. Ryhmä oli aivan outo minulle enkä muista opiskelijoiden nimiä, mutta yritin parhaani mukaan tasapuolisesti kaikkia auttaa. Toiset tarvitsivat neuvoja enemmän kuin toiset ja nuoria kun ovat olivat hätäisiä loppupäivästä jo kotiin lähtemään. Toimeliaita reippaita nuoria vaikuttavat olevan ja toivon, että voin tutustua heihin paremmin ja saada heihin ammattikipinän syttymään.

Ohjaustyylit - opinnot etenee

No niin, kesä on lusittu ja syksy tekee tuloaan. Kasvatustieteiden apro on suoritettu, joka helpottaa hieman ammatillisen opettajan opintoja. Syksyllä tartuttiin heti tosi toimiin lähijaksolla ja tutustuimme oppilaitoksien linjoihin. Ryhmämme pääsi Turun Ammattikorkeakoulun bisnesakatemiaan tutustumaan ja täytyy sanoa, että oli virkistävää nähdä innokkaita nuoria, jotka esittelivät meille toimintaansa. Vaikuttaa toimivalta menetelmältä ja antaa opiskelijoille rohkeutta työelämään. Opiskelijat pääsevät poistumaan omalta mukavuusalueeltaan turvallisesti ja kontaktoimaan ihan oikeita asiakkaita, tekemään ihan oikeita projekteja ja tienaamaan perustamallaan yrityksellä ihan oikeesti rahaa. Samanlaista konseptia on toteutettu myös toisella asteella ja tullaan jatkossa toteuttamaan enemmän, mutta siitä myöhemmin lisää. Tututstuimme myös Humakin toimintaa ja tiloihin sekä Logomossa että Harjattulan kartanolla. Molemmissa upeat luovat tilat niin oppilailla kuin opettajillakin. Saimme kuulla myös kattavasti yhteisöpedagoki- sekä kulttuurituottajalinjoista. Mielenkiintoista. Hankkeet olivat aivan uusi tuttavuus minulle ja yllätyin miten valtavsti niitä on meneillään joka koulussa.

Opetustilanteen kuvaukseen perehdyttiin eri ohjaustyylien myötä

Hyväksyvä ohjaustyyli:

Havainnollistettiin jakamalla kokemuksia millaisiin tilanteisiin hyväksyvä ohjaustyyli sopii ja miten ohjaaja tilanteessa toimii kun opiskelijan tunteet on pinnassa. Opiskelija voi olla jännittynyt stressaantunut, ahdistunut tai epäonnistunut eikä kykene ratkaisemaan opiskeluun liittyvää ongemaa.

Empatiakyky ja opiskelijan asemaan asettuminen tai sen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi muodostaa luottamuksellisen ilmapiirin. Ilmapiiri voi keventyä kun tunnelma on hvyäksyvä.  Tavoitteena on saada opiskelija itse tunnistamaan ongelmat uudella tavalla ja etsiä niihin ratkaisuja ja toimintamalleja

Usein tässä ohjaustyylissä ei varsinaisesti ratkaista ongelmaa, mutta se auttaa vaikeiden tilanteiden ylipääsemisessä

Määräävä ohjaustyyli:

Ohjaustyyliä käytetään kun opiskelijoilla ei ole valmiutta toimia itsenäisesti. Tällä tyylillä ei kuulu vaihtoehtoiseten ratkaisujen pohtiminen vaan tilanteessa toimitaan nopeasti. Käsittelimme esimerkiksi onnettomuustilannetta ryhmäkeskustelussamme, jolloin suoriutumiseen auttaa selkeät käskyt mitä tehdään.

Määräävä tyyli on tehokas ja johtaa nopeasti ratkaisuihin, mutta opiskelija ei välttämättä opi toimimaan vastaavanlaisissa tilanteissa, joissa pitäisi toimiaa vähän toisella tavalla.

Ristiriitoja osoittava ohjaustyyli:

Jos ohjattavan teoissa ja puheissa havaitaan ristiriitoja voi esimerkin omaisesti näyttää todellisuuden kuvaa opiskelijalle. voi näyttää elekielellä tai sitten toistaa opiskelijan sanoman sanasta sanaan. ohjattava ei välttämättä tunnista itse ristiriitaa, joten ohjausken sävy ei saa olla syyttelevä eikä arvostelelva vaan autetaan ohjattava huomaamaan oman toiminnan seurauksia ja vaikutuksia työhän.

Tätä ohjaustyyliä sen voimakkuuden ja tehokkuuden vuoksi voi käyttää vain lyhytaikaisesti. Tämä voi usein nostaa tunteet pintaan, koska persoonallisuus on osana toimintaa. Ristiriidan esille tuomisen jälkeen on hyvä pohtia vaihtoehtoisia toimintatapoja


Katalyytinen ohjaustyyli:

Ongelmatilanteissa ohjataan ja autetaan opiskelijaa järjestämään tietonsa siten, että hän saa tehtyä ohjauksen avulla päätöksen tulevasta toiminnasta. Tällöin opiskelijalla on jo edellytykset löytää eri näkökulmia ohjaajan avulla. Kysymyksillä miten, missä, milloin, kuka ja mitä ovat avoimia kysymyksiä janiillä herätellään tietoa esiin. Miksi kysymys aiheuttaa yleensä selittelyä ja sitä on vältettävä.

Tämä tyyli sopii tilanteisiin jolloin opiskelija kohtaa uusia tilanteita tai ongelmia joka halutaan ratkaista, mutta ei ihan itsenäisesti vielä siihen kykene. Kysymyksillä aktivoidaan omaan ongelmaratkaisuun joten tämä ohjaustyyli sopii pidemmälle ehtineiden kanssa käytettäväksi.

Jokaista ohjaustyyliä voi toki käyttää tunnin aikana eikä mikään ohjaustyyli yleensä ole puhtaasti jotain tiettyä, näillä tiedoilla lähden seuraamaan opiskelija kollegoitani ja heidän oppilaitaan

Opettajaopintojen aloitus toukokuu 2016 - Jahtaa unelmiasi

Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu valitsi minut opiskelijaksi huhtikuussa 2016 Ammatilliseen opettajakorkeakouluun. Olen kiitollinen siitä ja aloitin opiskelut torstaina 26.5.2016 Turun AMK:ssa. Opiskeluaikaa olisi kaikenkaikkiaan kolme vuotta, mutta mahdollisuus valmistua on jo 5.5.2017, jos ahkeroi 60 op vuoden aikana. Koulu alkaa tarkoituksella ennen kesää, jotta voi aloittaa opiskelut heti eikä vasta syksyllä, jolloin ensi kevään valmistuminen mahdollistuu. Olen suorittanut kasvatustieteiden abron vuonna 2012, jonka vuoksi saan vapautuksen kasvatustieteiden opinnoista näissä opinnoissa. Olen kuitenkin varannut opiskeluuni aikaa ja motivaationi on huipussaan ja päätin osallistua lähijaksojen kasvatustieteiden tunneille. Kertaus ei ole koskaan pahitteeksi ja saan taas uudenlaista näkökulmaa kasvatustieteisiin ihanan ryhmäohjaajan Outi Raehalmen ohjauksessa. Kauhukseni huomasin, että kasvatustieteiden opinnoista on jo 5 vuotta, siinä ajassa ei historia muutu, mutta moni muu asia kyllä mitä tulee opetamiseen ja oppimiseen sekä niiden kehittämiseen. Olen saanut lasteni kautta ihailla nykymaailman opetusmetodeja alakoulun puolella, joista päälimmäisenä mieleeni tulee erilaiset projektit, jolloin kuin huomaamattaan oppii koko alueen kun saa omin sanoin ja kuvin tuottaa tärkeimmät asiat "teokseen".

1. Päivä
Varsin jännittynyt tunnelma ensimmäisenä päivänä ja ilahduttavan paljon eri alojen opettajia sekä opettajiksi aikovia paikalla, mukaan lukien minä ainoana kauneudenhoitoalan ihmisenä. Tutustuimme hieman toisiimme ja kuulimme Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtajan Jari Laukian toimesta koulun historiaa. Käsittelimme ammatilisen koulutuksen tavoitteita ja kehittymistä 1800-luvulta lähtien. Laukia kävi läpi myös koulutusjärjestelmää, joista Suomessa toteutetaan sekamallia. Pureuduttiin hieman myös koulutuksen tulevaisuuteen.
Jakaannuimme pienryhmiin ja jatkoimme toisiin tutustumista Outi Raehalmen ohjaamana. Ryhmässämme on 17 henkilöä. Outi keksi hienon idean ja toi meille kaikille monisteen, jossa on kuva ryhmämme jäsenistä. Auttaa hurjasti yhdistää nimet kasvoihin.
Aamupäivän tutustumisen jälkeen opettajaopinnot jatkuivat oppimiskäsityksen muodostumisesta.
Moderni oppimiskäsityksemme : konstruktivismi, missä rakennetaan oppimista tietopohjaan vahvojen perusteiden pohjalta
sosiokulttuuriset näkemykset : Yhteisön vuorovaikutukseen osallistumista pidetään oppimisen keskeisimpänä mekanismina.
sosiokongnitiivinen ristiriita: Toisten ihmisten erilaiset käsitykset samasta asiasta
Lähikehityksen vyöhyke : Vertaisryhmässä yksilö voi ylittää oman suorituksensa ja koko ryhmä voi päästä korkeammalle tasolle kuin kukaan yksinään. Vuorovaikutus edistää oppimista vaikka välillä olemmekin oppimisen välitilassa, joloin vanhat taidot eivät vielä riitä ja uusia ei vielä ole. Ryhmässä kukin voi toimia toisen tukena ja kannattelijana : Emotionaalinen kannattelu. Vertaisryhmän vaikutus on hyvin suuri, koska se muokkaa ja luo itsetuntoa. Ryhmän tuki kannattelee ja voi ylittää itsensä. Itsetunto vahvistuu, koska saa lisää kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa itseensä ja ympäristöönsä. Olen täysin samaa mieltä, että ryhmässä vastuu toisille lisää sitoutumista ja vahvistaa motivaatiota.

2. Päivä
Päivän aluksi Outi heitti ryhmällemme haasteen jakaantua vielä pienempiin ryhmiin eli koko kouluvuoden kestäviin vertaisryhmiin. Sain aivan mahtavan vertaisryhmän johon kuuluu 2 tehokasta Turun Ammattikorkeakoulun opettajaa tekniikan alalta. Heiltä uskon saavani opettajan työnkuvasta monipuolista näkökulmaa ohjaus- opetus- ja arviointimenetelmiin sekä vinkkejä kehittää oppimisympäristöä, oppimisprosesseja ja kaikkea mitä liittyy opetussuunnitelmiin. Minä puolestani voin antaa heille näkemyksiä vuorovaikutustaidoista, ja ohjauksesta yrittäjyyteen. Ryhmään kuuluu myös Sote-alalta tuleva Linda, jolla on kokemusta luennoimisesta ja uudenkehittämisestä. Hänen kanssaan saamme varmasti yhdistettyä verkostoitumis- sekä vuorovaikutustaitojamme.
Koulun toisena päivänä kävimme läpi Ammatillisen opettajan kehittymisohjelmaa ja saimme opiskelijatunnukset.
Kasvatustieteidenryhmä oli taas eri kuin aiemmin jaettu ,mikä on mielestäni todella kivaa kun saa eri ihmisten kanssa jakaa kokemuksia ja verkostoitua lisää.

Oppimistehtäväksi saimme pitää kasvatuksellisiin asioihin korvat höröllään ja bongasin Helsingin sanomien nettisivuilta matematiikan opetusken uutisen: Opetussuunnitelmaa ollaan Lukion osalta muutettu siten, että ei aloiteta enää pitkää ja lyhyttä matematiikkaa vaan se aloitetaan yhtenä ryhmänä, jotta piilevät matematiikan osaajat saadaan jatkaamaan laajassa. Siinä puhuttiin hyvin paljon sitä, että matematiikka on inhottu ja turhana pidetty aine, johon koitetaan saada nyt erilaista näkökulmaa taiteen puolelta, jolloin oppilas käsittäisi kaikessa olevan matematikkaa ja näkemään sen hyödyllisyyden eikä vaikeuden. Tekstissä sanotaan, että matematiikkaan pitää rakastua ja opetussuunnitelmaan perusteissa: "matematiikan opetus tukee oppilaan myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäkuvaa matematiikan oppijana". Tuloksissa oli havaittu matemaattisten taitojen selkeä lasku. Suosittelen lämpimästi lukemaan kyseisen artikelin hs.fi - laskutaito heikkenee ja se uhkaa Suomen tulevaisuutta- testaa hallitsetko koulumatematiikkaa. Artikkelia lukiessa oli kiva samalla testata omia taitoja  ;) . Havaitsin artikkelissa sanat motivaatio, oma taso ja asenne. Positiivisesti huomioitavaa oli myös se, että opettajia kehotettiin kokeilemaan mikä olisi juuri heidän omalle persoonalleen sopivaa. Kun opettaja on innoissaan hän voisi avata nuorelle aivan uuden maailman. Tästä saa itselle hyviä vinkkejä kehittymiseen luoda omaa tyyliä opettamiseen.