Pikkujoulukampauksia

 Pikkujoulukampaus kaverille.

Kampausnestettä, suoristusraudalla kiharoita, letti otsahiuksista pään keskiosaan asti, pinneillä kiinnitys ja kiharoiden nosto halutulla tavalla!

Kampaus on haasteellinen tehdä itselle:

Pohjatyö on tärkein vaihe; kuivashampoolla tuuheutta hiuksiin, piipparilla kiharrettu, tupeeraus, jotta 

saa rakennetta hiuksiin ja pyöräytettyä näyttävän näköiseksi palleroksi.

 

Vink vink!

Ostakaa hyvät kengät jos aiotte kenkiä käyttää!

Tiesittehän, että siellä missä kenkiä ei käytetä lainkaan ei myöskään esiinny jalkavaivoja?

Jos olet innostunut paljasjalkaisuudesta tai paljasjalkakengistä niin muista totutella rauhallisesti, ettei nivelet kipeydy liikaa.

Varpaille nousu on äärimmäisen hyvä liike vahvistamaan nilkkojasi. Keskitä ajatuksesi varpaille nousussa siihen, että paino tuntuisi kakkosvarpaan kohdalla suurimpana, kantapäät eivät lähde kääntymään vinoon ja varpaat ja polvet ovat samaan suuntaan.
Lisähaastetta on kääntää jalkaterät ulospäin ja polvet samaan suuntaan ja varvistella vähän eritavalla.

Innostava minuutin video, katso ja kommentoi!

Mukavaa jalkapäivää kaikille! Have a nice foot day!

1 (yhden) minuutin mittainen video, katsokaa olkaa hyvä!
Please watch the video, it takes only 1 minute!

Toukokuussa vietetään perinteisesti nivelviikkoa! Muistakaa jalat. Saa liikutella, väännellä, hieroa, rasvata...

LIIKE ON LÄÄKE!

työikäisten yleisimpiä jalkavaivoja

Työikäisten alaraajaongelmien ja asentovirheiden tunnistaminen 

 

Iän lisääntyessä synnynnäiset tai jalkineista johtuvat jalkavaivat alkavat oireilla. Vähäinen ja yksipuolinen liikkuminen ja ylipaino rasittavat jalkaterää. Työolot, työkengät ja myös sairaus tai vamma voi tuoda vaivat esiin sekä naisilla myös raskaus. Jalkaterän pituus ja leveys kasvaa iän myötä 1-3 cm ja jalankaarijärjestelmä laskee. Esim. lapsuuden oireeton lattajalka alkaakin vaivaamaan aikuisiällä kun painoa on tullut lisää. Lihasten vahvistaminen ja lihastasapainon ylläpito on tärkeää. Huomioi, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa jalkateräjumppaa. Tulokset huomaat yllättävän nopeaa.

Synnynnäinen kaarijalka voi alkaa oireilemaan vasta aikuisiällä jos tarpeeksi ajoissa ei ole mediaalikaarta tuettu eikä käytetty pohjallisia pehmentämään kaarijalan iskua. Kaarijalka voi olla joustava, jäykkä tai yliliikkuva. Iskun vaimennuksen puuttuessa se aiheuttaa kipua polviin, lonkaan ja lantioon. Kaarijalan rasvapatja liukuu helposti pois alustastaan kohti varpaita ja varpaat taas vääntyvät vasaravarpaiksi. Kaarijalan alle voi 1 ja 5 metatarsaali luiden alle kehittyä kovettumaa tai känsää, jos taas on joustava kaarijalka kovettuma on laaja-alaisesti koko päkiässä ja jalkapohjan jänne kiristyy aiheuttaen kantakipua. Rasvapatjan surkastuminen aiheuttaa myös kantakipua ja jos se pääsee tärähdyksien johdosta ”vaurioitumaan” voi jännekalvon kiinnityskohta tulehtua aiheuttaen kävellessä viiltävää kipua (plantaari faskiitti). Venyttely, lihasharjoittelu ja pohjallisilla/kevennys on siis suuri merkitys myös tällaisille jaloille. 

Plantaarifaskiitissa tulehdukseen on haettava lääkekuuri ja ensiapuna korkokenkä tai muutoin paine pois kantapäältä, yölastan käyttö ja teippaushoito on avuksi. Jäykkärakenteinen jalka on tuettava hyvin ja liikkuva rakenteisempi voidaan auttaa kevyesti lievään pronaatioon estäen näin kaarijalan liiallisen supinaation ja nyrjähdys vaaran. Kenkien löytäminen voi olla hankalaa korkean kaaren vuoksi ja varpaisiin tulee myös helposti hankausoireita/känsiä koska ne ovat taaksepäin vetaytyneet (vasaravarpaat). Kenkien kärjen tulee olla pehmeä ja tarpeeksi korkea etteivät varpaat paina kenkään. Pohjan tulee olla varustettu hyvällä iskunvaimennus kyvyllä. 

Päkiän leveneminen on yleinen vaiva aikuisilla. Jalkapöytäluiden päät kuormittuvat normaalia enemmän ja päkiän alle kehittyy laaja päkiäkovettuma tai känsä. Tyypillinen merkki leviämisen alkuvaiheessa päkiässä on ns. huutomerkki kovettuma . Päkiä tulee pehmustaa, korkokenkiä tulee välttää, kovettuma ja känsä tulee poistaa ja paine pyritään siirtämään pois päkiältä esim. päkiä pelotilla ja vahvistetaan säären pitkiä lihaksia ja jalkaterän lyhyitä lihaksia. 

 Työikäisten yleisiä vaivoja ovat myös hermopinteet. Yleisin on mortonin neurooma, joka tulee esim. hiihtoreissun aikana ja johtuu yhtäkkisestä kovasta harjoittelusta tai yksinkertaisesti puristavasta käyttökengästä. Kipukohta on yleensä kolmas varvasväli. Puristamalla jalkaterää sivuvuunnasta kipu on kova, jolloin voidaan olettaa kivun olevan mortonin neurooma . Neuroomaa hoidetaan vaihtamalla kenkää, hieromalla jalkaa ja joskus voidaan asentaa myös hoitopalkki levittämään pinteessä olevaa jännettä ja lihasta. Hoitopalkin tekee ammattilainen esim. jalkaterapeutti, jolla on valmiudet mitata ja tutkia jalka perinpohjin ja asentaa oikeankokoinen hoitopalkki oikeaan kohtaan ja näin saattaa asiakas välttyä kirurgiselta operaatiolta. Jos jalkapohjassa ja varpaissa on polttavaa kipua, tunnottomuutta ja jalkaterän lihasten heikkoutta saattaa hermopinne olla nilkan sisäsivulla (tarsaalitunnelioireyhtymä). Kivut voivat herättää yöllä ja pakottavat nousemaan jalkeille. Tällöin ohjaan asiakkaan käymään lääkärillä hakemassa tulehduskipulääkettä ja tutkituttamaan tarvitsisiko mahdollisesti leikkaushoitoa. Kivun hoitona minulta asiakas saa kevennykset esim.(poron pohjalliset). Ohjaan hankkimaan tukevan, jalkaan sopivan kengän jossa vähintään 1,5 cm pojan paksuus, tarpeeksi leveyttä ja korkeutta. Päkiä kipuiluun vielä erikseen kevennystä päkiään jos tuntuu ”väsymisen” merkkiä. Neuvon menemään asiantuntevaan kenkä liikkeeseen ja sovittamaan kenkiä rauhassa ja vaatimaan kenkäliikkeen myyjän asiantuntevaa palvelua. 

Työikäisten suurin ongelma on seisoma- ja istumatyö. Hyvin tärkeää on kertoa hieronnan ja venyttelyn merkityksestä aineenvaihdunnalle ja laskimoverenkierrolle. Pienellä tauko jaloittelulla ja venyttelyllä voi tehdä ihmeitä. Kenkien riisuminen välillä jalasta ja mieluiten vaihtaminen kesken päivän edistää jalkojen hyvinvointia. Laskimoverenkierto vilkastuu jo yksinkertaisella varpailleen nousulla, jonka voi tehdä vaikka vessatauon yhteydessä. Neuvon, että asiakas nousee esim. 30 kertaa varpailleen ylös ja alas. Istuma- kuin myös seisoma työssä olisi hyvä käyttää oikeanlaisia tukisukkia esim. instrumentariumista, jotka mitataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Turvakenkiin liittyvä jalkojen rasittuminen on ehkäistävissä kenkään laitettavalla pehmeällä pohjallisella ja varpaisiin suojaksi voidaan laittaa esim. pehmeää tuubia jos ne kärsivät kengästä. Yllättävän monella työikäisellä, joille olen antanut jalkojen perus venyttely ja jalkaterän hieronta ohjeita on ollut täysin yllätys kuinka suuri merkitys pienelläkin venyttelyllä ja jalkalihas voimistelulla saadaan voimaa ja liikkuvuutta jalkaterän ja nilkan alueelle ja pidettynä esim. liikkuva vasaravarvas liikkuvaisena estäen sen jäykistyminen tai hidastaen sitä. Yksilöllisillä orteeseilla voidaan oikaista jo jäykistynyt vasaravarvas esim. nauhasilikoni. Tällöin asiakkaan motivaatio pitää myös olla kohdillaan ja hänen täytyy sitoutua hoitoon pitämällä tukea ja tekemällä jumppaliikkeitä. Ohjaan vahvistamaan jalan mediaalikaaressa olevaa lihasta (jalkaterän lyhennys) ja poikitttais kaaren liikettä esim. pyrkimällä ottamaan kynää varpailla lattialta tai rullaamalla varpailla pyyhettä. 

Vaivaisenluu, joko 1. varpaan tai 5. varpaan vaivatessa tutkin tarvitseeko asiakas jumppaohjeiden lisäksi yksilöllistä orteesia. Orteesin tarkoitus on oikaista ja suojata. Jos katson tarpeelliseksi vain suojata teen orteesista pienemmän ja jos haluan oikaista teen isomman. Teen orteesin niin, että pidän jalan 90 asteen kulmassa ja manuaalisesti pidän esim. 1. varvasta oikeassa asennossa johon teen orteesin, jotta orteesi näin ollen oikaisee 1. varvasta asiakkaan kävellessä. Orteesia pidetään aina päiväsaikaan kun kävellään. Olen tehnyt asiakkailleni vaivaisenluu orteeseja bland rose silikonista, josta pidän eniten sen mielyttävän pehmeän rakenteen ja muovailun kätevyyden vuoksi. Myös asiakas palautteet tästä materiaalista ovat positiivisia ja asiakaani ovat olleet kiitollisia. Orteesin käyttö opastuksessa muistutan, että aluksi pitää vähemmän aikaa ja kun tottuu niin pidentää käyttöaikaa hiljalleen. Orteesi ei aina asiakkaalle riitä ja ohjaan tarvittaessa pohjallishoitoon. Yliojentunut isovarvas on hurjan yleinen vaiva. Se aiheuttaa 1. varpaan kynnen paksuuntumisen, koska se hinkkaa liikkuessa kenkään. Neuvon aina venyttämään isovarpaan pitkää ojentajalihasta ja vastakkaisena liikkeenä ykkösvarpaan tyvinivelen koukistamista. Jo jäykistyneen isovarpaan ongelma on, että se muuttaa kävelyä ja näin ollen toiminnallisuutta ja voi aiheuttaa viereisille varpaille myös oireita.
VINKKI: Halkaise tennispallo, pistä se 1. varpaan tyvinivelen alle ja yritä painaa 1. varvasta kohti lattiaa.

Jäykistyneen isovarpaan hoidossa kengät ovat erityisen tärkeät ja jalkateränalueen pienten lihasten kunnossa pitäminen. MTB-kenkä auttaa jäykistyneen isovarpaan kanssa elämistä ja näin ollen kivuttomasti liikunnan harjoittamisen. Kengillä voidaan myös ehkäistä muiden ongelmien esiintymisen, mitä 1. varpaan toimimattomuus aiheuttaa. mm. kuormituksen siirtymisen aiheuttamat kovettumat, iho-oireet muissa varpaissa ja kävelytyylin muuttamisen aiheuttamat oireet polviin ja lonkkaan. Asiakkaanani on myös ollut nainen jolla oli haglundin kantapää. Lisäksi hänellä oli erittäin pitkä ja kapea jalka. Tein hänelle kantakorotuksen ja pehmenyksen poronista ja huovasta ja neuvoin suojaamaan luun kohtaa esim. rakkolaastareilla tai fleecewebillä sellaisia kenkiä kaytettäessä, jotka painavat kantapään ulokkeeseen. Kenkien ostotilanteessa neuvoin häntä huomioimaan mihin kohtaan kengän reuna tulee suhteessa hänen kantapäähänsä ja valitsemaan tarpeeksi pehmeää materiaalia omaavat kengät. Korottava kevennys kantapään kohdalle auttoi häntä jo monien kenkien osalta ja kantaluun uloke jäi kengän reunan yläpuolelle. Asiakkaani klinikalla oli nuorehko nainen, joka kärsi levottomista jaloista. 

 Levottomat jalat oireyhtymä voi alkaa vaivata jo nuorella iällä. Vanhuksista joka viides kärsii jo tästä vaivasta. Kysyn asiakkaalta häiritseekö vaiva hänen nukkumistaan vai nukahtamistaan. Jos hän heräilee oireilun takia yöllä suosittelen harkitsemaan lääkitystä vaivaan. Kysyn asiakkaaltani oireen kestosta ja esiintyvyysväleistä. Hoitona omatoiminen venyttely, riittävä nesteiden juominen ja vitamiinilisät voivat olla avuksi. Toisilla liikunta ja venyttely helpottaa oireita ja toisilla pahentaa. Tämän vuoksi tästä kärsivät haastatellaan ja toteutetaan hoito yksilöllisesti heidän kokemansa kivun/haittaavuuden mukaan. Kihti on myös yleinen vaiva työikäisillä. Yleensä se on hankala tunnistaa, mutta suosittelen menemään kihtikokeisiin jos isovarpaan tyvinivel tulee kivuliaaksi eikä siihen ole kohdistunut mitään traumaa. Kihdin voi helposti sekoittaa niveltulehdukseen, joten nivelneste kokeilla se selviää mistä vaivasta on kyse. Ensisijaisesti lepo, kylmää ja tulehduskipulääkettä .

 Kihdin syntymisestä syytetään usein elämäntapoja; ylensyöntiä ja ylenjuontia tai runsasta nesteenpoisto lääkkeiden käyttöä. Kihtiä sairastavan tulee hoitaa elämäntapansa kuntoon välttämällä olutta, viiniä ja tiettyjä kaloja ja punaista lihaa. Jos ruokavaliolla ei saada kipua poistettua kihtiin on lääkitys. Työikäisillä kiire sivuuttaa monesti kaiken muun ja painotan asiakkailleni tästä syystä, vaikka heillä ei kipuilua vielä olisikaan niin kiinnittämään huomiota kenkiin, pohjallisiin, sukkiin, jalkavoimisteluun. Kerron asiakkaalle, että se ennaltaehkäisee mahdolllisesti tulevia vaivoja ja jopa joillain estää vaivojen tulemisen. Työikäiset, jotka käyttävät turvakenkiä töissä valittelevat usein kipua jaloissaan. Heille muodostuu helposti huutomerkki kovettuma päkiään ja känsä 2. ja 3. metatarsaali luun väliin. Alkava vaivaisenluu voi alkaa oireilemaan niin, että luussa tuntuu aika ajoin kipua ja nimenomaan silloin kun on töissä ja käyttää turvakenkiä. Tutkin tällaisissa tapauksissa jalkateräalueen liikkuvuudet. yleensä 1. varpaan toiminta on alentunut eikä jalkaterän haritus eikä kipristys onnistu. Jalkaterän lyhennysliikettä ei pysytä tekemään ja kävely on hyvin lyhyin töpöttävin askelein, jolloin kävelyssä tärkeä varvastyöntö ei toteudu. Känsän voi poistaa ja kipuun helpotukseksi huoapakevennystä sekä poron pohjalliset iskunvaimentimeksi turvakenkiin. 

Haasteenani on saadä nämä ihmiset toteuttamaan muutamaa yksinkertaista jumppaliikettä, että saisivat jalkaterän alueelle voimaa ja liikkuvuutta. Mielestäni suurin haaste on saada asiakkaat ylipäänsä toteuttamaan annettuja ohjeita. Mietin mikä olisi se keino, että asiakas motivoituisi todella ja tekisi niin kuin neuvon?

Perusasiaa jaloista

Jalat tulee pestä päivittäin miedolla pesunesteellä huomioiden myös varpaanvälit. Kuivaa jalat ja varpaanvälit. Huom. varpaanvälit ovat yhtä herkät kuin silmänympärysiho, joten kuivaa varovasti. Rasvaa jalat ja varpaankynnet päivittäin esim. ceridal hoitoöljyllä ja jalkapohjan iho esim CCS-voiteella tai muulla rasvaisella voiteella. Muista, että kovettumien paras hoito on jokapäiväinen rasvaus ei raspaus. Iho ei ymmärrä eroa, mistä kulutus tulee ja kasvattaa sitä enemmän suojaa ( eli kovettumaa) mitä enemmän sitä kulutetaan (raspataan).

Laita aina puhtaat sopivan kokoiset sukat jalkaan kunkin käyttötarkoituksen mukaan esim. lenkille lähtiessä urheilusukat. Huomioi, että sukat tulee olla oikean kokoiset ja tarkista että päkiän ja kantapään kohdat eivät ole kuluneet, jolloin sukka antaa tarpeellisen suojan jalkapohjalle pehmentäen päkiään ja kantapäähän kohdistuvia iskuja kävellessä tai juostessa. Tiesitkö, että sukan tarkoitus on kuljettaa hikeä ulos jaloistasi ja toimia iskunvaimentimena?
Karkelon sukat ovat suomalaiset hyvät hyvänolon sukat jokapäiväiseen käyttöön, jotka eivät kiristä. Ne sisältävät hopeaa ja merilevää, joka edistää jalkaterveyttä! Huomioi, sukkia ostaessasi, että sukat tulisi voida pestä 60°C.

Kengät tulee myös valita käyttötarkoituksen mukaan. Kävelykengät kävelyyn, juoksukengät juoksuun ja niin edelleen. Kenkiä ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota kengän kiertojäykkyyteen, kantakuppiin, pohjan paksuuteen ja irrotettavaan pohjalliseen. Käytä aikaa valitessa kenkiä ja suosi laatua ja asiantuntevaa palvelua. Parasta SINUN jaloillesi.

Hyviä jalkineliikkeitä asiantuntevalla palvelulla:

Jalkineliike Stella, yliopistonkatu 28, 20100 Turku
Sievi Shop, yliopistonkatu 24, 20100 Turku